AWS, Azure vai Google Cloud? Vai onko sillä väliä?

Pilvipalvelut, pilvimigraatio ja pilvistrategia ovat olleet useimpien suomalaisyritysten asialistalla viimeiset vuodet. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 suomalaisista yrityksistä 74% oli hyödyntänyt pilvipalveluja. Luku on kasvanut viidessä vuodessa 23 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan moni ICT-päättäjistä tuskailee pilvialustan valinnan ja migraation suunnittelun kanssa. Tässä tekstissä pureudutaan eri alustavaihtoehtoihin, pohditaan täytyykö valita vain yksi ja onko valinnalla lopulta edes niin suurta merkitystä. Tilastokeskuksen tutkimuksessa ovat mukana SaaS-tuotteet ja Private Cloud -ympäristöt; rajaamme ne tässä scopen ulkopuolelle ja keskitymme julkisiin pilvialustoihin, joissa yritykset ajavat sovelluksiaan ja työkuormiaan sekä säilyttävät dataansa.

 

Kolme suurta

Useimmiten julkista pilveä käyttävälle yritykselle valinta tehdään kolmen tarjoajan kesken: Amazon, Microsoft ja Google. Muitakin vaihtoehtoja toki on, mutta rajataan scopea edelleen ja keskitytään AWS:ään, Azureen ja GCP:hen. Julkinen pilvimarkkina on käytännössä kolmen suuren hallitsema oligopoli.

 

Amazon Web Services

AWS was here first. Vuonna 2006 (riippuen miten lasketaan) käynnistyneenä Amazonin pilviliiketoiminta on kilpailijoita vanhempi ja vakiintuneempi. AWS:llä on laajin data center verkosto (22 regionia ja 69 availability zonea), eniten palveluja (yli 200) ja se hallitsee globaalia markkinaa 40 % markkinaosuudella. Lisäksi sillä on kolmesta suuresta ehkä kuitenkin uskottavimmat globaalit asiakkaat, vaikka kovia referenssejä löytyy toki muiltakin.

AWS:stä saa periaatteessa kaiken ICT-palveluiden kehitykseen liittyvän mitä mieleen juolahtaa – aina tiedostojen säilytyksestä satelliittien maa-asemiin. Peruspalvelut (compute EC2, storage S3 ja database RDS) toimivat hyvin ja managed service -puolella löytyy runsaasti valmiiksi tuettuja alustoja. RDS-tietokantapalvelu tukee julkisista pilvistä eniten tietokantoja: MySQL, MariaDB, PostreSQL, OracleDB, MS SQL Server.

Jos pohdit, voiko jonkun osan digitaalisesta liiketoiminnastasi rakentaa AWS:ään, vastaus on mitä todennäköisimmin kyllä.

 

Microsoft Azure

Public cloudissa toisiksi eniten markkinaosuutta käärii Azure, joka on 2010 aloituksen jälkeen vallannut nopeasti markkinaa AWS:n alta. Lokakuussa 2019 Microsoft nappasi AWS:n edestä Jenkkien Puolustusministeriön 10 miljardin euron arvoisen pilvipalveludiilin (JEDI-hanke). Azuresta saa käyttöön AWS:ää vastaavat peruspalvelut, Microsoft ympäristöstä huolimatta siellä voi hyvin ajaa esim. Linux-palvelimia ja Java-koodia. CEO Satya Nadella on viemässä Microsoftia enemmän open source suuntaan.

Erityisesti koto-Suomessa Azure on saanut vahvan jalansijan suomalaisyritysten Microsoft-historian takia. Monilla yrityksillä on mikkis legacy-arkkitehtuuri: Active Directory, Office-työkalut sekä ERP-, taloushallinta- ja CRM-tuotteita, jolloin Azure on hyvin luonnollinen kohde oman IT-ympäristön transformaatiolle. Lisäksi Microsoft-kumppaneita on Suomessa huomattavasti enemmän kuin AWS tai Google -partnereita, joten paikallisen ketterän kumppanin löytäminen on suomalaiselle MS-asiakkaalle helppoa.

 

Google Cloud Platform

GCP tuli markkinoille viimeisimpänä (2011) ja on kolmesta suuresta pilvipalveluiden tarjoajana vähiten tunnettu. Suomalaisilta yrityspäättäjiltä kysyttäessä Google tunnetaan ennemminkin hakukoneena kuin pilvialustana. Kannattaa kuitenkin huomioida, että Google on kehittänyt Internet liiketoimintaa yli 20 vuotta, sillä on 7 eri tuotetta, jolla on yli miljardi käyttäjää. Tämä on pakottanut yrityksen vuosien varrella rakentamaan omaan käyttöönsä huipputehokkaan ja luotettavan infran, jonka se on myöhemmin GCP:n myötä tuonut kaikkien saataville.

Ärhäkkä infra mahdollistaa esimerkiksi huippunopean big datan prosessoinnin ja hyvät tekoäly- ja koneoppimispalvelut (kolmesta suuresta vain Google tarjoaa TPU:ta eli koneoppimiseen dedikoitua rautaa palveluna). Googlen BigQuery datavarasto on kilpailijoiden EDW ratkaisuja tehokkaampi ja halvempi. Peruspalveluista virtuaalinen laskentateho (compute) ja tietokantapalvelut ovat GCP:ssä keskimäärin muita huokeampia. Konttien orkestraatioon saa GCP:stä Kuberneteksen hallittuna palveluna (Google Kubernetes Engine) 37% AWS:ää ja 27% Azurea edullisemmin.

Mainittakoon vielä, että jos datan sijainti Suomen rajojen sisällä on kynnyskysymys, Google on public cloudissa ainoa vaihtoehto, koska kolmesta suuresta vain sillä on datacenter Suomessa.

 

Multicloud

Valinnan ei toki tarvitse enää tänä päivänä kohdistua vain yhteen pilveen, vaan “multicloud” a.k.a “polynimbus” ratkaisut yleistyvät. Esimerkiksi vahvasti Azuressa olevaa yritystä saattaa kiinnostaa GCP koneoppimisrajapintojen takia, mutta tämä ei tarkoita että koko infra ja data pitäisi välttämättä siirtää Googleen. Dataputki ja suojattu yhteys pilvien välillä saadaan kyllä toimimaan. Joissakin tapauksissa jopa yksittäisen applikaation suoritusta on hajautettu eri pilviin.

Useimmissa tapauksissa palvelun saatavuus ei ole syy hajauttaa sitä eri pilviin, mutta superkriittisen softan tapauksessa tätäkin pitää miettiä. Esimerkkinä, miten varmistetaan miljoonien käyttäjien nettipelin tai verkkokaupan saatavuus jos joku osa pilvestä menee kokonaan alas? Muun muassa Amazonin S3 oli globaalisti alhaalla vuoden 2017 helmikuussa, mikä aiheutti melkoisia ongelmia monille suosituille verkkopalveluille. Yleisin syy multicloud strategialle on kuitenkin riippumattomuus yhdestä palveluntarjoajasta.

Myös multicloudin hallintaan on olemassa palveluita. Googlen 2019 keväällä julkaisema Anthos tarjoaa yhden hallintaportaalin, jonka kautta voi keskitetysti hallita sekä GCP, AWS, Azure että on-premise infraa.

 

Mikä sitten valita?

Monia lukijoita varmaan ärsyttää se, että tämän tyyppiset kirjoitukset eivät tarjoa definitiivistä vastausta kysymykseen “minkä pilven valitsen”, vaan esittävät ennemminkin vaihtoehtoja ja “riippuu tilanteesta” -tyylisiä neuvoja. Fakta kuitenkin on, että “väärän pilven” valinta mitä todennäköisemmin EI johda liiketoiminnalliseen katastrofiin. Alustasta riippumatta perus työkuormat, web-sovellukset ja tietokannat pystyy ajamaan tehokkaasti ja tietoturvallisesti pilvessä kuin pilvessä. Kun mennään korkeamman tason palveluihin (kuten IoT ja data platformit), tulee huomattaviakin eroja eri alustojen tehokkuudessa ja hinnassa. Näitä kannattaa evaluoida asiantuntevan kumppanin kanssa tutkimusprojektien ja pilottien kautta.

Mitä ei kannata tehdä – ja sama pätee liiketoiminnassa kaikkeen muuhunkin – on ajaa itseään vendor lock-iniin yhden palveluntarjoajan kanssa. Amazon, Microsoft ja Google pyrkivät lisäämään omien alustojensa imua tarjoamalla helppokäyttöisiä managed servicejä (esim. Elastic Beanstalk, App Service ja App Engine). Niitä kannattaa hyödyntää, mutta on syytä olla varovainen ettei tee arkkitehtuuristaan liian riippuvaista yhdestä palveluntarjoajasta. Perusajatuksena infrasta kannattaa rakentaa helposti siirreltävää hyödyntäen mm. Docker-kontteja ja Infrastructure-as-Codea.

Matkalla kohti pilvipohjaista liiketoimintaa kannattaa tukeutua osaavan kumppanin apuun ja varmistaa, että oma pilviarkkitehtuuri rakennetaan kustannustehokkaasti, skaalautuvasti ja tietoturvallisesti. Gapps keskittyy Google Cloud Platformiin – kysy meiltä apua kaikissa Googlen pilvipalveluihin liittyvissä kysymyksissä. Lisätietoa löydät täältä ja voit myös laittaa meille viestiä sivun alareunan Ota yhteyttä -lomakkeen kautta.

(kuva: Google)

Tuomas Lähteenmäki
Cloud Software Sales Executive

Ota yhteyttä