Kirjoittaja
Severi Sjöblom

Tuotetestauksella edelläkävijäksi

Olen törmännyt usein tilanteisiin – niin työelämässä kuin siviilissä – joissa isojakin päätöksiä tehdään täysin tunnepohjalta. Tämä on toisaalta ymmärrettävää, ja syyllistyn siihen itsekin. Ongelmaksi tämä kuitenkin muodostuu erityisesti silloin, kun päätökset osoittautuvat vääriksi. Varsinkin yritysmaailmassa tehtävät päätökset tulisi aina pohjautua faktoihin, jolloin pystytään tekemään paras mahdollinen päätös käytettävissä olevilla tiedoilla. Kysymys siis kuuluu, kuinka yritykset pystyisivät tekemään parempia, faktoihin pohjautuvia päätöksiä tuotteisiinsa ja toimintaansa liittyen nopeammin ja helpommin?

Kaikki menestyksekkäät tuotteet ja palvelut, joita käytämme päivittäin, ovat pitkällisen suunnitteluprosessin ansiota. Tuohon prosessiin mahtuu paljon onnistumisia, mutta varmasti myös paljon enemmän epäonnistumisia. Miten näistä palveluista ja tuotteista ja niitä tarjoavista yrityksistä tuli lopulta menestyneitä? Yksi sana: tuotetestaus.

Tuotetestaus pähkinänkuoressa

Tuotetestauksella tarkoitetaan yrityksen tuotteiden, palveluiden, työkalujen tai prosessien testaamista loppukäyttäjillä tai pääkohderyhmällä tavoitteellisesti. Esimerkiksi ennen kun yritys lanseeraa mielestään valmiin tuotteen tai palvelun laajasti markkinoille, yritys voi antaa tuotteen tai palvelun pienelle ryhmälle loppukäyttäjiä käytettäväksi. Näin yritys voi nähdä, osaavatko loppukäyttäjät käyttää tuotetta tai palvelua kuten yritys oli suunnitellut. Vaihtoehtoisesti yrityksen sisäisistä prosesseista ja palveluista puhuttaessa, ennen kuin uudet työtavat, prosessit tai palvelut otetaan käyttöön koko firman voimin. Niiden käyttöä, toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta voidaan ensin testata pienemmällä ryhmällä, jolloin mahdolliset haasteet, ongelmat tai pullonkaulat tulevat esille ja niihin voidaan puuttua ennen virallista käyttöönottoa.

Tapoja testata tuotteita ja palveluita on varmasti yhtä monta kuin palveluntarjoajia, mutta yksi asia on yhtenäinen kaikilla: jokaisesta kokeilusta kerätään arvokasta dataa, jotta pystytään todennetusti varmistamaan mikä toimii ja missä mentiin metsään. Tämän tiedon pohjalta pystytään helpommin jatkokehittämään tuotetta/palvelua sekä perustamaan tuotteen/palvelun kehittämiseen liittyvät päätökset konkreettiseen tietoon. Mikäli vastaavanlaista dataa ei ole käytettävissä, on hyvin vaikeaa arvioida millainen vaikutus päätöksillä lopulta on tuotteen/palvelun käytettävyyteen ja asiakastyytyväisyyteen. Pahimmassa tapauksessa käyttäjät ja asiakkaat katoavat, josta luonnollisesti aiheutuu iso kolhu yrityksen liiketoimintaan.

Miten testaamisessa pääsee alkuun?

Jos tuotetestaaminen olisi helppoa (tai ilmaista), kaikki tekisivät sitä. Ohjelmistokehityksestä puhuttaessa, erityisesti ohjelmiston toimivuutta täytyy testata: löytyykö bugeja, toimivatko nappulat kuten pitäisi ja niin edelleen. Näiden teknisten asioiden testaaminen on vielä suhteellisen helppoa ja onnistuu sisäisesti. Testaamisesta tulee huomattavasti haastavampaa (ja kalliimpaa), kun täytyy saada tietoa loppukäyttäjien kokemuksesta ohjelmistoa, palvelua, työkaluja tai prosessia käytettäessä. Konkreettista dataa ja vastauksia käyttökokemukseen ei voida saada, jos testaus suoritetaan vain sisäisesti eikä testaukseen osallisteta loppukäyttäjiä. Tarvitaan siis ulkopuolista apua, jotta saadaan vastaukset, ymmärretään asioiden todellinen tila, ja voidaan lähteä tekemään oikeita päätöksiä siitä, millainen lopullinen tuote tulisi olla.

Aivan ensimmäiseksi täytyy tiedostaa mitä emme (vielä) tiedä ja mihin tarvitsemme vastauksia. Missä vaiheessa tuotteen, palvelun, työkalun tai prosessin käyttöä meillä ei ole tietoa miten käyttäjä reagoisi tai toimisi? Kun tiedostamme mitä emme tiedä, pystymme lähteä suunnittelemaan tapoja ja testejä hankkiaksemme vastauksia kysymyksiin ja kartuttaaksemme ymmärrystä. Tässä vaiheessa ammattilaisten konsultoiminen saattaa auttaa huomattavasti. Heidän kokemuksella ja avulla pystytään erityisesti löytämään useampia sellaisia potentiaalisia testejä, joiden avulla loppukäyttäjiltä saataisiin kerättyä tarvittava tieto. Lopulta kaikki potentiaaliset testitavat on löydetty, asiantuntijoiden avustuksella pystytään helpommin määrittelemään mikä testi (tai useammat) olisi juuri tässä vaiheessa kaikkein hyödyllisin ja vaikuttavin toteutettavaksi.

Testitapahtuma itsessään täytyy olla täysin “neutraali”. Testaajan pitää pystyä olemaan täysin rehellinen ja avoin omista kokemuksistaan tuotetta, palvelua, työkalua tai prosessia testattaessa. Testiä ei myöskään kannata toteuttaa vain yhdellä loppukäyttäjällä, koska tällöin ei löydetä toistuvia kaavoja käyttäytymisessä, jolloin tuskin saadaan kunnollista dataa johon perustaa johtopäätökset testin jälkeen. Tarvitaan siis useampia loppukäyttäjiä suorittamaan testi, joiden kootusta palautteesta voidaan päätellä mitkä asiat toimivat ja mitkä eivät. Luonnollisesti on myös tärkeää, että itse testi ei muutu testauksen aikana, jotta niistä saadut tulokset ovat vertailukelpoisia.

Voi olla myös mahdollista, että testauksen aikana todetaan, että loppukäyttäjät eivät osaa käyttää tuotetta, palvelua, työkalua tai prosessia toivotulla tavalla lainkaan. Tätä ei kuitenkaan ole syytä nähdä epäonnistumisena vaan arvokkaana tietona; pienellä investoinnilla testaukseen säästettiin potentiaalisesti suuretkin kulut. Huomattavasti kalliimmaksi olisi ollut mikäli tuote, palvelu, työkalu tai prosessi – jota suurin osa loppukäyttäjistä ei välttämättä olisi osannut kunnolla hyödyntää – olisi päätynyt markkinoille.

Älä unohda jatkokehitystä

Testaamista ei myöskään pidä unohtaa, vaikka tuote tai palvelu olisi jo tuotu markkinoille, tai työkalut ja prosessit olisi jo otettu laajasti käyttöön yrityksen sisällä. Tuotteita, palveluita, työkaluja ja prosesseja voidaan aina parantaa, jatkokehittää tai testata olemassa olevien asiakkaiden ja käyttäjien palautteen perusteella. Loppukäyttäjien käyttötavat muuttuvat ajan kuluessa, johtuen joko sisäisistä tai ulkoisista tekijöistä. Hyvä uutinen kuitenkin on, että jatkokehittäminen on huomattavasti helpompaa, kun on valmiiksi määritellyt raamit tuotetestaukseen ja voidaan hyödyntää olemassa olevien asiakkaiden ja loppukäyttäjien palautetta.

Erityisesti edellekävijäyritysten täytyy olla jatkuvasti hereillä siitä, miten heidän tuotteitaan, palveluitaan, työkaluja tai prosesseja käytetään ja miten hyvin ne oikeasti toimivat loppukäyttäjien mielestä. Muuten niitä ei voida parantaa ja jatkokehittää nopeammin kuin kilpailijat. Oletko siis edelläkävijä vai seuraaja?

Severi Sjöblom
Key Account Manager

Lue lisää samanlaisia artikkeleita

Haluatko kirjoitukset suoraan sähköpostiisi?